Poikamme sai nimen. Siinä sivussa itse vanhenin. Näin ne asiat vain menee...
Stressi juhlista etukäteen oli melkoinen. Riittääkö tarjottavat ja juhlapaikalle varattu aika, suostuuko poika ennen juhliaan päiväunille ja muistanko kaiken, mitä kuuluukin. Asiat kuitenkin sujui mukavasti omalla painollaan. Poika sai oikein hienon nimen ja hyvät juhlat. Tästä kelpaa jatkaa... ja seuraavat juhlat jo käsillä. Uskallettiin viimein paljastaa seuraavien bileitten ajankohta: 30.08.2008 täällä Koillis-Savossa. Kirkko ois niiQ varattu ja melkein kaikki muukin... ainoastaan itse kosiminen puuttuu.
Ristiäisjärjestelyt veivät kaiken tilan, että vältyin muiden juhlien suunnittelulta. Nyt ilmeisesti, varmaankin, on alettava pohtia, mitä noilta hieman isommilta juhlilta oikeasti voisikaan haluta.

Eilen meille tuli tuollainen 2-vuotias poika kyläilemään. Kotiutuu takaisin parin päivän päästä.
Sovittiin että tuo "pieni", reilun metrin mittainen poika alkaa jatkossa käydä meillä jokatoinen viikko. Pitovaikeuksien vuoksi. Mukavalta tuntuu, kun kotona on elämää. Tuon pojan lisäksi kun oman poikamme kummi-tätikin kyläilemässä. Tämä talo on sellainen, että tänne kuuluu elämä. Kotoista.

Puolentoistaviikon päästä liikuttava takaisin Etelä-Suomeen. En osaa oikein orientoitua tuohon. Äitini onneksi muistuttelee säännöllisesti puhelimitse tuosta reissustamme. Muuten varmaan unohtaisin.

Uni kutsuu...