Eilisiltana palattiin sukuloimasta PK-seudulta.
Yllätyin, kuinka helppoa voikaan olla matkustelu tuollaisen pienen, pariviikkoisen ihmislapsen kanssa. Lähtiessä tankattiin masu täyteen maitoa. Uni tuli ja pikku-ukko autoon. Seuraava pysähdys Kuortin ABC:llä, jolloin pieni heräsi nälkäänsä. Lapselle ja aikuisille ruokaa ja juomaa ja koirille pieni juoksutauko. Tuo kyseinen huoltoasema on vakiolevähdyspaikkojamme. Siellä on lähes kaikki, mitä voi tarvita (paitsi kesähelteillä uimarantaa): ruokaa, juomaa, hyvät lastenhoitotilat, koirille koirapuisto ja kiva kauppa! Pienen saatua vatsansa taas täyteen, lähti tuo takaisin untenmaille ja me jatkettiin matkaa. Seuraavan kerran pieni heräsikin vasta isoäidin luona Espoossa. Helppoa kuin heinänteko.

Muutama vuorokausi meni hujauksessa. Kyläiltiin paljon ja käytiin pienen kanssa shoppailemassakin. Oli jopa elämänsä ensimmäistä kertaa neljän tunnin verran hoidossakin, isoaäidin hellässä huomassa. Tiukkaa se itselle teki jättää pieni omasta valvonnasta, mutta joskushan se kuitenkin on uskallettava. Hyvästä hoidosta isoäitiään kiittäen, poika sitten parin päivän kakkaamattomuuden jälkeen palkitsikin tuon mummin useaan otteeseen kakkapyykillä...

Hassua, kuinka sitä tuon pienen myötä elämä on todella muuttunut lapsen ehdoilla olemiseksi. Se, kuinka pieni saattaa pari yötä valvottaa, kitistä, ähistä ja karjua sitä, kuinka vatsaa vääntää. Saattaa havaita, että poika todella kiemurtelee, eikä olo ole ollenkaan hyvä. Ennakkoon olisin voinut kuvitella hermostuvani ja menettäväni malttini karjuvalle lapselle. Nyt tuollaisissa tilanteissa ensisijaisesti käy surku pientä ja sitä, kuinka huono toisen on olla.  Sitten tulee se hetki, kun tehdään se parin vuorokauden panttaus esille. Ikinä en olisi osannut kuvitella, että tuollaiseen pieneen mahtuu todella noin paljon tavaraa sisälle ja se kaikki tulee ulos... enkä olisi etukäteen osannut ajatella, kuinka suurta riemua ja helpotuksen tunnetta pienen ihmisen vatsantoiminta voi omassa itsessään aiheuttaa. Nyt tuo nukkuu maailman onnellisimman näköisenä. Hyvällä tuurilla nukkuu vielä yölläkin...