Ei uskoiskaan, kuinka helpottavalle tuntuu saada tuo koko laskupinkka hoidettua pois alta!
Visa, sähkö, lainhuudatus, netti, auto, savon sanomat, puhelin jne... jne... vau.
Ei sinne tilille liikoja jääny, mutta sillai, että toimeen tulee ton loppukuun, jolloin tievossa lisää palkkaa.
Uskomatonta, millainen ressi voi maksamattomista laskuista tai tekemättömistä kotitöistä syntyä... työvaatteet pyörii muun pyykin ohessa parhaillaan.

Pikkuveli lähtee ilmeisesti ensviikolla takas etelään. Tulee isänsä hakeens.
Tavallaan helpottava ajatus, mutta toisaalta... kyllä tuota ois mieluusti pitempäänki kattellu.
Raksulle tulee tuota poikaa isosti ikävä. Kovasti tykkää tehä ja touhuta. Tekee nuille molemmille hyvää.

Innoissaan puheli ysivee isälleen puhelimessa, kuinka on käyny ampumaradalla ja uimassa koirien kanssa ja kattonu Sar Warssia ja lukenu Harry Potteria... Ensviikonlopuks näillä näkymin tulossa viel yks veljessarja tänne kaveriksi.

Näyttäs siltä, että mun työt ei tekemällä lopu, eikä vielä sittenkään.
Tahtoisivat mut tohon vanhainkotiin ainakin syyskuun loppuun. Alustavasti oon luvannukki. Ja jos ensviikon viien yön yöputkesta selviän ongelmitta, ni ilmeisesti lähinnä yötyötä tievossa, mutta suostun moiseen vain oman vointini mukaisesti. Pomolle sanoin syyksi, että ku edellisestä pitemmästä yötyöjaksosta kuitenkin useampi vuosi aikaa, niin tarvii kattella onko elimistö muuttunu vai yhäkö mulla on hienot unenlahjat päivällänukkumiseen. Ei sitä nyt kuitenkaan tässä vaiheessa passaa töissä mainostaa mitään mistään raskauksista...