Nyt taas hiukka kiehuttaa. Hyvä, ettei savu päästä nouse. Miksikö? Tää on tätä iltapalapöytäkeskustelua siitä, miten niitä huligaaneja tulisi hoitaa, kuinka täysin rajattomatkin nuoret voisi olla rajattavissa yms. En käsitä, miten tämä aihe sai mut taas jotenki näin kiehahtamaan. Liekö tuo pahempi puoliskoni jotenkin provosoinut, tai sitten ne muistot viimekesän lopulta, kun työparini kanssa ei selkeää linjaa ollut tilanteessa, jossa ehdottomasti olisi pitänyt olla. *ärrin murrin...*

Tänne on tullu kärpäsiä ja keittiön pöydälle jo nyt hirmu määrät muurahaisia. Lumikin vois pikkuhiljaa sulaa kokonaan pois.
Olivia oli kuulema päivällä käyny vauhkona. Murissu noille kahelle minkä kerkisi ja oli käydä Silkkiksen päälle kun Bousku tulee murahtaen väliin ja tuo raksu vielä sitten siihen väliin. Oisko ollu tappelu luusta? Tuo pieni ei todellakaan ymmärrä olevansa kolme kertaa pienempi. Ei vaikka kuinka asian hälle vääntäis. Eilisiltana pistin ton kirpun maihin, kun ei ois halunnu mua sänkyyn, koska halusi itse nukkua tyynyn päällä. Meillähän ei koirat komentele. Kirppu nukkui sitten yönsä jalkopäässä osaansa tyytyväisenä. Hurjaa ajatella, että reilu kuukaus ja tuosta pitäisi taas luopua, irrottaa ja päästää takaisin omistajalleen. Ihana otus se on, vaikka toisinaan myös äärimmäisen rasittava.

Entinen pomo on soitellu pitkin viikkoa. Tänään viimein saatiin keskusteluyhteys. Kyseli mua töihin. Lisäisi yksilökeskusteltavien määrää. Tuntuu hyvälle pitää tuonnekin vielä jalkaa oven välissä. Sitäkun ei tiedä, vaikka vielä kokonaan palaisin joskus, jossain vaiheessa. Tämänhetkinen työsuhde kun on määräaikaistettu ainakin toistaiseksi kesäkuun loppuun. Tieto siitä, ettei ainakaan työttömäksi tarttisi jäädä, lisää turvallisuudentunnetta. Vaikka onhan niitä työpaikkoja tämänpäiväisen raporttikeskustelun pohjalta kuulemma kovasti muuallakin...

Eilisilta meni pihamaata raivatessa. Käsittämätön määrä semmosta romua, rojua, epämäärästä risukkoa sun muuta... kaikkea ei voi edes ymmärtää. Raivattavaa tuossa vielä on, ja paljon... mutta tuosta saa halutessaan kyllä valtavan kivan pihan. Kunhan ensin pohtii ja suunnittelee hiukan. Mansikkamaata on jo valmiiksi, mutta on sillekin jotain tehtävä, jos sen haluaa kunnollisena säilyttää ja nuo marjapuskat on turhan epämääräsesti vaan viskattu ympäri pihamaata... Onneksi tässä ei minkään remontin kanssa ole mikään kiire mihinkään. Voi toimia kaikessa rauhassa. Huomenna vielä aamuvuoroon töihin, sitte pari vapaata. Ens kesän leirin tiimitapaaminen viikonloppuna. Eli siivottava on ja perusteellisesti.